keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Pyöräilijän asema liikenteessä on aika turvaton

Kävin eilen illalla ajamassa ulkoiluteitä pitkin kuntoilulenkin. Seurasaarentiellä Paciuksenkadulta alkavan alamäen

View Larger Map
lopulla sattui aika yllättävä tilanne. Tietä vastaan tullut auto yritti ajaa minun päälle.

Näin jo kaukaa, että auto ajoi keskellä tietä. Itse rullailin mäkeä alas oman kaistan oikeassa laidassa. Aluksi ajattelin, että auton kuljettaja vaan oikaisi mutkan suoraksi mutta sitten auto muutti kurssin kohti minua ja tuli siis käytännössä väärää kaistaa suoraan vastaan. Auton lähestyessä kuski painoi vielä vimmatusti tööttiä. Onnistuin karvaamaan pyörän katukiveyksen yli jalkakäytävälle ja vältyin viime hetkellä kohtalokkaalta nokkakolarilta. Onneksi tie ei ollut jäässä ja pääsin kohtuullisesta nopeudesta huolimatta jalkakäytävälle "suojaan".

Seurasaarentien loppumatkan ajoin kaiken varalta jalkakäytävällä, vaikka siellä pyöräily ei olekaan sallittua. Seurasaarentie on sen verran kapea, etten olisi välttämättä ehtinyt pakoon ajotieltä, jos samainen autonkuljettaja olisi päättänyt tehdä U-käännöksen Paciuksen kadun risteyksessä ja yllättää minut takaapäin.

Yritin miettiä mahdollisia syitä tuolle tempaukselle. Ensimmäisenä mieleen tuli, että:
  • auton kuljettaja tuntee suunnatonta vihaa pyöräilijöitä kohtaan ja päätti päästää yhden päiviltä tai
  • pyöräni heikkotehoinen ledivalo "sokaisi autoilijan" ja kyseessä oli kostoisku tai
  • auton kuljettaja oli huumeissa / kännissä tai
  • ratin takana oli nuori tai leikkimielinen kuljettaja, joka teki tuollaisen tempauksen ihan läbällä
Suljin heiti pois mahdollisuuden siitä, että autoilija olisi voinut häiriintyä pyöräni huomiovalosta. Kahdella sormiparistolla toimivan pienen ledivalon teho kun ei tahdo riittää edes siihen, että sen valossa voisi ajaa kävelyvauhtia pimeällä ulkoilutiellä. Kyseinen valo siis palvelee ihan puhtaasti huomiovalon virassa.

Toisekseen autolija "aloitti" hyökkäyksen jo noin 50 m päästä, eli se oli hyvin suunniteltu teko. Vahvin arvaukseni siis on, että kyseinen kanssaliikkuja yksinkertaisesti tunsi suunnatonta vihaa kohtaamaansa tuntematonta pyöräilijää kohtaan tai sitten halusi kanavoida esim. parisuhteessaan kohtaamansa turhautuneisuuden johonkin ulkopuoliseen, jonka sattumanvarainen kohde minä olin tuolla hetkellä.

Pyöräilijät eivät siis ole turvassa autotiellä, koska siellä voi joutua murhanhimoisen autoilijan yliajamaksi (tämä ei nimittäin ollut ensimmäinen läheltä piti tilanne...). Ja kuten Tampereella syksyllä sattunut tilanne osoittaa, eivät pyöräilijät ole aina turvassa jalkakäytävällä tai pyörätielläkään, koska sieltä saattaa päätyä ohi kulkevan auton kitaan jonkun vihamielisen jalankulkijan tuuppaamana. Urbaanissa ympäristössä liikuttaessa täytyy siis olla vielä tarkempanan, kuin metsissä puiden välissä kaahailtaessa.

tiistai 16. lokakuuta 2007

Polkujen ansoitusta

Hallainvuoren ja Myllypuron poluilla on ollut taas liikkeellä ansoittajia. Tampereella tapahtuneen välikohtauksen (pyöräilijä työnnettiin bussin alle) seurauksena asia ylitty myös Helsingin Sanomien uutiskynnyksen. Asiasta löytyy keskustelua Fillarin-lehden foorumilta.

Itse en ole törmännyt ansoihin Itä-Helsingin poluilla mutta Keskuspuistossa niitä on tullut vastaan säännöllisesti. Yleensä ansoitusyritykset ovat olleet sen verran vaatimattomia, että ne ovat etupäässä hymyilyttäneet. Toisinaan polkujen tukkeeksi on raahattu myös isoja tuulen kaatamia puita, eli jotkut näkevät oikeasti vaivaa maastopyöräilyn sabotoinnin eteen.

lauantai 13. lokakuuta 2007

Syysmasennus on nyt voitettu

Kävin hakemassa tänään apua syysmasennukseen Foxcompin lokamarkkinoilta. Markkinoiden ja hienon syksyisen auringonpaisteen ansiosta orastava syysväsymys on nyt voitettu. Markkinoilla oli tarjolla hyviä, paikoin jopa erittäin hyviä, tarjouksia sekä silmänruokaa näyttävien pyörien muodossa.

Foxcompin oman malliston tuotteista nähtävillä oli kattava valikoima saksalaisen insinöörityön taidonnäytteitä, Nicolain runkoja:



Nicolain runkojen designistä voi olla montaa mieltä mutta itse pidän Nicolain industrialhenkisestä designistä. Tosin täytyy myöntää, että joidenkin teknisimpien runkoratkaisujen kuten esim. Lambdan kohdalla minunkin ymmärrykseni loppuu.

Foxcompissa oli nähtävillä myös tällä viikolla ilmestyneessä Fillari-lehdessä testissä ollut Nicolai Nucleon TST Evo -alamäkipyörä:



Pyörän olisi voinut ottaa markkinoilta huostaan 6 500 € tarjoushintaan. Listahinta ko. kokoonpanolle on 6 990 €. Fillari-lehdessä luonnehdittiin Nicolain designiä osuvasti: "Vaikka muotoilua sanan varsinaisessa merkityksessä saa rungoista etsimällä etsiä, voi Nicolain tuotteita pitää kuitenkin omalla tavallaan designattuna".

Markkinoilla oli tarjolla nähtävää moneen makuun. Pyöräilyn perinteitä kunnioittaville sinkulakuskeille oli tarjolla toinen toistaan hienompia Pyörähuolto.com:n valikoimista löytyviä sinkuloita. Alla olevassa kuvassa niistä muutama:



Itse pidin erityisesti alla olevan kuvan Fixiestä, jonka olisi voinut ajaa kotiin 999 € markkinahintaan:



Yksinkertainen on kaunista...ja huoltovapaata.

Markkinoilla oli hypisteltävää myös hiilikuitua rakastaville maantipyöräilijöille:



Yllä olevan kuvan BH:n hiilikuituherkku oli hyvässä tarjouksessa:



Harvoin saa tuollaista määrä hienosti muotoiltua hiilikuitua 1950 € hintaan.

Marinin Quad-jousitusratkaisulla toteutetut maasturit näyttävät yllättävän hyviltä ja lukemieni testien perusteella pyörät ovat myös erittäin toimivia:



Markkinapäivän piristyksenä toimi Surlyn näkemys "täysjousto"maasturista (pyörä on ollut näytillä messuilla jo usean vuoden ajan):



Sinisalon myymälässä oli tarjolla kattava valikoima ajovarusteita:



Pyöräilykäyttöön tarkoitettuja varusteita tosin oli niukasti tarjolla, koska Sinisalo ei enää valmista maastopyöräilyvaatteita ja aiempien mallistojen tuotteet myytiin lähes loppuun viime kevään varjomessuilla. Jatkossa täytyy siis yrittää etsiä ainakin ajohousuja Yokon mallistosta.

Jatkossakin Sinisalon valikoimista voi toki ostaa motocross käyttöön etupäässä suunniteltuja ajopaitoja ja ajohanskoja, koska ne soveltuvat hyvin myös pyöräilykäyttöön. Ajohanskoja markkinoilla olikin tarjolla kattava valikoima:



Eassun ajolasit olivat markkinoilla tarjouksessa 15 € hintaan ja aika monet niitä näyttivät ostavankin (ovh laseilla noin 59 €). Itselläni on ollut käytössä parin kuukauden ajan Eassun Pro-Team -lasit ja ne ovat olleet todella hyvät, etenkin 29 € tarjoushintaan hankittuna (mukana oranssit ja kirkkaat linssit).

Loppuun on vielä pakko todeta, että koneistetut ja anodisoidut komponentit ovat aina hienoja:

tiistai 9. lokakuuta 2007

Hyvät syyskelin ajohanskat

Tämän päivän lenkillä tuli koestettua uudet syyskelin ajohanskat:



Ajohanskat osoittautuivat käytännössä todella toimiviksi:
  • hanskat ovat lähes yhtä vetreät, kuin ohuet kesäkelin hanskat
  • hanskat blokkasivat täysin kylmän viiman, eli kädet pysyivät hyvin lämpimänä
  • noin 10 asteen lämpötilassa kädet eivät hionneet liikaa
  • hanskan kiristysmekanismi on helppokäyttöinen ja toimiva
Huomasin kuitenkin lenkin päätteeksi sellaisen huonon puolen, että hanskan vuori meinasi lähteä ulos käsineestä hanskaa kädestä pois ottaessa. Ongelma ei ole iso, kunhan hanskat malttaa ottaa pois kädestä rauhallisesti.

maanantai 8. lokakuuta 2007

Helpotusta syysmasennukseen

Foxcomp


(Kuva: www.foxcomp.fi)

taistelee tulevana viikonloppuna syysmasennusta vastaan lokamarkkinoiden muodossa. Ovet ovat auki lauantaina ja sunnuntaina klo 11 - 15. Myynnissä tulee olemaan tuotteita poistohintaan ja näytillä tulee olemaan jonkin verran 2008 uutuuksia.

Viime kevään Fillari-messujen aikaan Foxcompissa järjestettiin vastaavanlainen tapahtuma (varjomessut) ja silloinkin tapahtuma oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Kannattaa siis käydä viikonloppuna hakemassa helpotusta syysmasennukseen vaikkapa ajovaatteita shoppailemalla!

sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Best Brakes muutti Lauttasaarentielle

Best Brakes


avasi tämän viikon maanantaina myymälän Lauttasaarentiellä osoitteessa Lauttasaarentie 15.


View Larger Map

Aikaisemmin Helsingin myymälä sijaitsi Gyldenintiellä. Nykyinen sijainti on aiempaa reilusti näkyvämpi kauppapaikka, joten toivottavasti satunnaiset pyöräilyn harrastajat löytävät myymälän aiempaa helpommin. Ainakin lauantaina kauppa näytti käyvän hyvin.

Suurin osa Helsingin (erikois)pyöräkaupoista on keskittynyt Lauttasaareen:
Lauttasaarelaisena pyörän varaosat ja pyöräilyvarusteet löytyvät siis ihan kotinurkilta.

Useita vuosia hyvin palvelleet lukkokengät hajosivat kesän lopulla. Toisen kengän kiristyssolki murtui ja kiristyssolkea ei voi valitettavasti vaihtaa kengän ompeleita aukaisematta. Olen katsellut syksyn aikana vaihtoehtoja uusiksi kengiksi. Best Brakesistä löytyi yksi hyvä ehdokas, Specialized BG Sport MTB Shoe:


(Kuva: http://www.specialized.com)

Hintaa Sport-mallilla on 100 €, joten se on hyvin ajattelemassani hintahaarukassa.

Specializedin Body Geometry teknologia vaikuttaa maalaisjärjelläkin ajateltuna erittäin järkevältä: kengät tukevat oikealla tavalla oikeista paikoista. Body Geometry kenkiin voi myös ostaa jälkikäteen uusia pohjallisia, joiden avulla kengän käyttöikää saa jatkettua (pohjalliset menettävät muotonsa ensimmäisenä).

Toinen mielenkiintoinen uutuus oli Specialized BG Trail 110 Shoe:


(Kuva: http://www.specialized.com)

Nilkkoja suojaavasta kengän varresta huolimatta Trail-malli on kesäkenkä ja kuuleman mukaan kenkä on saanut erittäin hyvät arvostelut maailmalla. Hintaa trailikengällä on reilu 140 € (en muista tarkkaa hintaa).

Aiemmin olin katsonut yhtenä vaihtoehtona Louis Garneau Montana XT -kenkiä.


(Kuva: Pyörämaailma.fi)

Pyörämaailma myy ko. mallia 95 € hintaan.

Jos MTB Review:n arvosteluihin on uskominen, ja niihin yleensä on, vaikuttaa Specialized BG Sport hinta-laatu -suhteeltaan erittäin hyvältä vaihtoehdolta. Harmi, ettei Trail 110 -mallista ole vielä käyttäjien arvosteluja (hyvin ymmärrettävää, koska malli on aika uusi).

MTB Review:ssä ei olle arvosteluja Louis Garneaun Montana XT -kengälle mutta pykälää edullisemmalle Montana mallille oli yksi arvostelu, jossa arvostelun tekijä valitti kenkien huonoa kestävyyttä.

Täytyy enkä soittaa ensi viikolla Pyörämaailman Askolle ja kysyä onko LG:n Montana XT:tä edes oikeana kokona saatavilla, jos ei ole, niin silloin mahdollisia vaihtoehtoja on yksi vähemmän.

lauantai 6. lokakuuta 2007

Syyssateista huolimatta polut ovat loistavassa ajokunnossa

Kävin ajamassa eilen solona Hietalahti - Munkkiniemi - Kuusisaari - Lehtisaari - Kaskisaari - Lauttasaari -saaristorengaslenkin. Alkuviikon sateista huolimatta maasto ei ollut liian kosteassa kunnossa. Osaltaan asiaa edesauttaa ko. lenkin suurelta osin kallioinen ja kangasmainen maasto.



Aikoinaan tuo lenkki tulikin kartoitettua juuri kostean kevätkauden aikana, kun piti löytää uutta ajettavaa niiden parin viikon ajaksi, jolloin Keskuspuiston polut ovat toivottoman kosteassa kunnossa.

Alla vielä ajohalujen nostattamiseksi pari kuvaa vauhdikkailta Lehtisaaren poluilta.



Päivä alkaa olla jo nyt todella lyhyt, joten jos iltalenkin aikoo ajoittaa valoisaan aikaan, täytyy lenkille lähteä melko aikaisin. Auringonlaskun aikaan Lauttasaaren rantapoluilta avautuvat maisemat ovat todella hienot.

keskiviikko 3. lokakuuta 2007

63 metrin leiskautus motocross pyörällä Hämeenlinnan hyppyrimäestä

Jussi Seljas


(Kuva: www.seljas.com)

teki viime sunnuntain Ennätystehtaassa uuden suomenennätyksen hyppäämällä motocross pyörällä Hämeenlinnan hyppyrimäestä. Hyppy kantoi komeat 63 m.

Omasta mielestäni melkein hyppyä rankemmalta näytti hyppyrimäen harjalle ajo: ensin alastulokummun päälle, siitä hyppy hyppyrin päälle ja vauhdinottomäkeä ajamalla ylös.

Jussi on myös toiminut pioneerinä hyppäämällä ensimmäisenä Helsingin kauppatorilla sijaitsevan kolera-altaan yli. Voit katsoa videon Ennätystehtaan web-sivuilta äänestämällä ensin parasta Ennätystehtaan ennätystä.

Tämä juttu lähentelee off topickia mutta yhtymäkohta pyöräilyharrastukseen löytyy suomalaisesta pyörämerkki Timelessistä,


(Kuva: /www.timelessracing.fi)

jonka tiimiin Jussi Seljas kuuluu.

tiistai 2. lokakuuta 2007

Nyt on korkea aika hankkia hyvät ajovalot

Päivä alkaa olla kohta niin lyhyt, että iltalenkkejä ei ehdi ajaa enää valoisan aikaan. Itse olen käyttänyt jo usean vuoden ajan Marwi Nightpro Elite -kypärävaloa.

(kuva: www.pricepoint.com)

12 wattinen kypärään kiinnitettävä halogeenispotti tarjoaa riittävästi valoa pimeillä poluilla kaahailuun. Akussa riittää virtaa noin 2,5 tunniksi, mikä on hyvinkin riittävä aika, koska valaistuilla siirtymätaipaleilla ei tule käytettyä kypärävaloa. Olen käyttänyt siirtymätaipaleilla huomiovalona pientä paristokäyttöistä Cat Eyen ledivaloa,


(kuva: www.cateye.com)

joka ei sokaise vastaantulijoita, niin kuin kirkas halogeenispotti tekisi.

Itse olen pitänyt Nightpron kypärävalossa erityisesti pienestä kompaktista koosta. Spotti kiinnittyy huomaamattomasti kypärään ja noin tupakka-askin kokoinen kevyt akku kulkee helposti ajotakin taskussa.

Viime vuosina hinta-laatu -suhteeltaan ehkä paras ajovalohankinta on ollut Mirage Evo + Evo X Pro -sarja


(kuva: www.sigmasport.com)

Sigman Mirage -sarjassa on mm. seuraavat hyvät puolet:
  • edullinen hinta
  • helppo saatavuus (useita jälleenmyyjiä ja myös varaosia on helposti saatavilla)
  • valoja voi käyttää joko tankoon tai kypärään asennettuna
Jos aikaa ja osaamista löytyy, niin hyvät ajovalot voi rakentaa myös itse. Webissä on ollut aikoinaan lukuisia tee se itse -rakentelijan ohjeita ajovalojen rakentamiseen.

tiistai 25. syyskuuta 2007

Lehikoisella edessä puolen vuoden toipuminen

Matti Lehikoinen


(Kuva: world.honda.com)

välttää näillä näkymin leikkauksen. Vaikka leikkauksen välttäminen ei lyhennäkään toipumisaikaa, on selän leikkauksessa, kuten muissakin leikkauksissa, aina omat riskinsä. Helsingin Sanomien uutisen löydät täältä. Matin loukkaantumisesta on pitkä keskustelu RideFreen forumilla.

maanantai 24. syyskuuta 2007

Tutkimusmatkalla Vuosaaren "tunturilla"

Viime viikolla reilut sateet kastelivat maaston niin pahasti, että päätimme mennä sunnuntain lenkillä kartoittamaan uusia ajomaastoja yli 60 metrin korkeuteen kohoavalta Vuosaaren täyttömäeltä.

View Larger Map
Täyttömäki sijaitsee Vuosaaren vanhan kaatopaikan päällä kuvassa merkityllä alueella. Täyttömäki on maisemoitu erittäin onnistuneesti ja siitä on onnistuttu tekemään helsinkiläisten oma "tunturimainen" ulkoilukohde.

Kuten alla olevista kuvista näkyy, mäellä oli aika houkuttelevan näköisiä vauhdikkaita polkuja. Harmitti kieltämättä hieman, että olin liikkeellä pyhimyksellä, enkä maastotyökoneella.

Mäen harjalle oli tipautettu kaksi hiekkakasaa niin, että luulimme mäen harjaa lähestyessämme, että joku on käynyt kasaamassa sinne dirtti-nokan. Ehdinkin jo ihmetellä mistä vauhdit on tarkoitus polkea :) Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kasat oli luultavasti tipautettu vahingossa siten, että niistä olisi voinut taputella lapiolla hyppyrin nokan ja alastulokummun.

Mäelle oli luotu onnistuneesti tunturimaista tunnelmaa keloilla ja kivenlohkareilla.


Täyttömäen päältä on hyvät näkymät vieressä sijaitsevalle satamatyömaalle:

Täyttömäen ympäristössä oli sen verran paljon houkuttelevan näköisiä polkuja, että niitä täytyy käydä tutkimassa tarkemmin maastotyökoneen kanssa. Hyvä lenkkisuunnitelma voisi olla esim. seuraavanlainen:
  1. Metrolla Vuosaareen
  2. Siirtyminen metroasemalta täyttömäelle
  3. Täyttömäen kiperien nousujen ja vauhdikkaiden laskujen koestus
  4. Siirtyminen maastopolkuja pitkin Kivikkoon
  5. Kivikosta maastopolkuja pitkin Kulosaareen
Ennen lenkkiä täytyisi ehkä haarukoida Google Maps:ä tai Google Earth:ä käyttäen mahdollisia siirtymäreittejä täyttömäeltä Kivikkoon.

sunnuntai 23. syyskuuta 2007

Työkalu, jonka pitäisi löytyä jokaisen pyöräilijän työkalupakista

Mainitsin aiemmassa blogikirjoituksessa, että onnistuin kadottamaan jokunen viikko sitten vahingossa vanhan luottotyökaluni (kolmion muodossa kolme yleisimmin tarvittavaa kuusiokulma-avainta). Olin niin tottunut ko. työkalun käyttöön, että minun oli pakko käydä ostamassa uusi korvaava työkalu.

Jouduin tekemään muutaman soiton Helsingin pyöräkauppoihin, ennen kuin löysin kaupan, jossa tarvittavaa työkalua oli hyllyssä. Työkalu löytyi hyvästä työkaluvalikoimastaan tunnetusta Fillarikellarista. Pyörämekaanikot käyttävät yleisesti ko. työkalua huoltohommissa mutta myynnissä olevasta työkaluvalikoimasta työkalua löytyy harvoin (mm. "Lauttasaaren lähikaupassa" työkalua oli muutama kappale, mekaanikkojen käytössä...).

Työkalussa on "kiinteästi" kolme yleisintä pyörän säätämiseen tarvittavaa kuusiokulma-avainta: 4, 5 ja 6 mm avaimet.



Kuvan mukainen työkalu on äärimmäisen näppärä apuväline pyörän huoltamiseen ja säätämiseen. Työkalun "runkosta" saa tukevan otteen, etenkin kun ostamassani mallissa punainen keskiosa on kumia. Säätäminen onnistuu myös erittäin nopeasti, kun yleisimmät avaimet ovat käytettävissä avainta kääntämällä. Esim. stemmin ja headlockin tai "kävyn" kiristäminen vaatii yleensä stemmistä riippuen kahta erikokoista avainta.

perjantai 21. syyskuuta 2007

Paha loukkaantuminen päätti Lehikoisen kauden

Suomen oma betonireisi, alamäkiajon ammattilainen Matti Lehikoinen

(Kuva: http://world.honda.com)
kaatui pahasti keskiviikkoiltana Espoossa. Matilta murtui onnettomuudessa kolme selkänikamaa mutta vointi on ilmeisesti olosuhteisiin nähden hyvä. Uutinen ylitti Helsingin Sanomienkin uutiskynnyksen.

Matti ajaa ammattilaisena Hondan G Cross -tiimissä. Maailmancup-kausi päättyi viime viikonloppuna Slovenian Mariborissa järjestetyissä kisoissa ja Matti sijoittui kokonaispisteissä hienosti toiseksi. Honda sijoittui ensimmäiseksi tiimien kokonaispisteissä. Skotlannin Fort Williamissa pari viikkoa sitten pidetyissä MM-kisoissa Matti sijoittui kuudenneksi. Honda on selkeästi alamäkiajon Ferrari ja tallissa ollaan varmasti tyytyväisi Matin tämän kauden saavutuksiin.

Messenger bag

Törmäsin viime viikolla sattumalta mielenkiintoiseen uuteen tuotevalikoimaan: Freitagin lähettilaukkuihin (olkalaukku). Helsingissä Freitagin tuotteita myy Annankadulla sijaitseva sisustusliike Zaza.

View Larger Map
Freitagin mallistosta löytyy myös muunlaisia laukkuja, kuten mm. ostoskasseja, käsilaukkuja ja kannettavien suojataskuja ("skinejä").

Freitagin laukut
(Kuva: www.freitag.ch)

on valmistettu kierrätysmateriaaleista:
  • käytetyistä kuorma-autojen pressuista
  • autojen turvavöistä
  • polkupyörän sisäkumeista
  • käytetyistä autojen ilmatyynyistä (air bags)
Vaikken olekaan intohimoinen kierrätysihminen, niin idea on mielestäni loistava. Voi vaan kuvitella millaiselle koetukselle rekkojen pressut ja autojen turvavyöt joutuvat niiden oikeassa käytössä. Sen lisäksi, että laukut ovat katseen kestäviä, ne ovat myös takuulla oikeaa käyttöä kestäviä. Vai oletko nähnyt joskus rispaantuneen ja käytössä kuluneen turvavyön? Jokainen laukku on myös uniikki, koska ne on tehty kierrätysmateriaaleista. Näkemissäni laukuissa oli osattu hyödyntää luovasti raaka-aineena käytetyn pressun kuvioita, tekstejä ja värejä.

Zazalla on selvästikin läheinen yhteistyösuhde Freitagin suuntaan, koska siellä oli myynnissä "uunilämpimiä" uutuusmalleja, jotka eivät näy vielä Freitagin web-sivuilla. Uudet mallit olivat mallinimiltään: F17 Joe (vakiotilavuus 17 l) ja F18 Rex (vakiotilavuus 21 l).

Freitagin klassikkomallit, kuten esim. F12 Dragnet
(Kuva: www.freitag.ch)

ovat aika rockhenkisiä ja ehkä etupäässä oikeaan lähettikäyttöön sopivia. Mallistosta löytyy myös erityistarkoituksiin, kuten DJ-käyttöön suunniteltuja malleja. DJ-käyttöön suunniteltu malli F21 Nightclub
(Kuva: www.freitag.ch)

on mm. suunniteltu niin, että sen sisuksiin mahtuu turvallisesti 40 LP-levyä.

Uudet mallit (Joe ja Rex) ovat ominaisuuksiltaan klassikkomalleja monipuolisempia, molemmista löytyy mm.:
  • pehmustettu läppäritasku (Joessa 13" ja Rexissä 17" MacBook:a varten)
  • läpän alta suljettava tasku mm. iPodin ja kännykän säilytystä varten
  • sisältä muutama suljettava pikkutasku
  • läpästä vetoketjullinen tasku esim. kukkaron säilytystä varten
  • olkahihnasta pehmuste ja todella toimiva pikakiristysmahdollisuus: laukku olan yli ja hihna sopivaan kireyteen kevyellä muovilenkin vetäisyllä
  • soljet, joilla laukun läpän kiinnityksen voi varmistaa (läpässä on kyllä muutenkin tukeva tarrakiinnitys)
  • laukun alta kiristyshihnat, joiden avulla laukun pohjaan voi kiinnittää laukkuun mahtumattoman tavaran, kuten vaikka kameran jalan
Esitteessä F17 Joe laukkua mainostetaan kaikkien lähettilaukkujen "Sveitsin armeijan linkkuveitseksi": monipuolinen ja kompakti. Olen asiasta lyhyen tutustumisen jälkeen samaa mieltä. Lähettilaukut ovat oikeiden fillarilähettien testaamia ja se herättää vahvaa uskoa laukkujen käyttökelpoisuuden suhteen.

Voisinkin vertauskuvallisesti sanoa, että F17 Joe ja F18 Rex ovat olkalaukkujen Jeep Cherokee Sportteja (90-luvun malli): karulla tavalla tyylikkäitä, yksinkertaisen toimivia, kestäviä sekä monikäyttöisiä ja tilavia . Tuo on paljon sanottu mutta ensivaikutelma oli niin vakuuttava, että uskallan seisoa noiden painavien sanojen takana.

Freitagin laukku on siis ehdottomasti oikea valinta pyöräilyn harrastajalle (tai miksei muillekin), joka tarvitsee laukun:
  • joka kestää katseita
  • joka kulkee kepeästi niin selässä kuin olkapäälläkin
  • joka palvelee samanaikaisesti sekä läppärilaukkuna että vapaa-ajan kaupunkilaukkuna
Ehkäpä minäkin olen jonakin aurinkoisena päivänä Freitagin laukun onnellinen omistaja...

keskiviikko 12. syyskuuta 2007

Kokemuksia sumpli.com-palvelusta

Sumpli.com-palvelua on nyt koekäytetty porukkalenkkien suunnittelussa kaksi viikkoa ja nyt on sopiva hetki kertoa muutama kokemus palvelun käyttökelpoisuudesta.

Käytännössä palvelua käyttäen voi:
  • luoda tapahtuman (porukkalenkin), jolle tapahtuman järjestäjä voi ehdottaa haluamiaan päiviä ja kellonaikoja
  • lähettää sähköpostitse kutsun tapahtumaan (porukkalenkille) osallistuville henkilöille
  • merkitä itselle käypäiset ajankohdat (tapahtuman järjestäjä ja kukin kutsuttu osallistuja voi merkitä itse)
Itse törmäsin lyhyen käyttökokemuksen perusteella seuraaviin lisätarpeisiin:
  • tapahtuman järjestäjän tulisi voida päivittää tapahtuman tietoja jälkikäteen (esim. lisätä tai muuttaa tapahtumaan liittyvää informaatiota )
  • tapahtuman osallistujan (mukaan lukien tapahtuman järjestäjän) tulisi voida päivittää jälkikäteen omaa osallistumistietoaan (suunnitelmat muuttuvat)
  • toistuvien tapahtuminen (porukkalenkkien) järjestämistä helpottaisi, jos palvelu muistaisi aiemmin kutsutut osallistujat, jottei sähköpostiosoitteita tarvitsisi syöttää aina uudelleen
  • tapahtumaa, johon on "ilmoittautunut" osallistujia, ei pitäisi pystyä poistamaan, ainakaan vahingossa (poistin vahingossa yhden tapahtuman, kun tutkiskelin palvelun toiminnallisuutta :)
  • palvelun käyttöä helpottaisi se, että palvelun kautta voisi lähettää tapahtumalle lisäkutsuja (nyt lisäkutsuja voi lähettää lähettämällä tapahtuman linkin sähköpostilla mutta tällöin tapahtuman linkki täytyy aina kaivaa ensin esiin)
Tärkeimpinä lisäpiirteinä pidän sitä, että tapahtuman järjestäjä voisi päivittää tapahtuman tietoja jälkikäteen sekä että tapahtuman osallistujat voisivat päivittää jälkikäteen omaa osallistumistietoa. Tapahtuman järjestäjällä voi olla tarvetta lisätä tapahtumalle tarkentavaa kuvausta tai muttaa/tarkentaa tapahtuman aikaa (esim. täydentää iltalenkin lähtöaika ja paikka sen mukaan ketä lenkille on lähdössä). Oman osallistumistiedon päivitysmahdollisuus olisi myös tärkeä. Suunnitelmat muuttuvat ja et ehkä pääsekään osallistumaan käypäiseksi merkkaamanasi ajankohtana tai voisitkin osallistua tapahtumaan ajankohtana, joka ei aiemmin ollut vapaa.

Palvelusta on ollut porukkalenkkien suunnittelussa seuraavia etuja:
  • lenkkiajankohtien suunnittelu onnistuu helposti ilman sähköpostispämmäystä (joku toimii tapahtuman järjestäjänä, lähettää kutsut ja kukin ilmoittaa milloin lenkki sopii)
  • tapahtuman tiedoista voi käydä katsomassa ketkä ovat lähdössä lenkille kunakin päivänä ja kyseisten osallistujien kanssa voi sitten sopia esim. sähköpostitse tai puhelimitse lähtöajan ja paikan
Web 2.0 -palveluiden periaatteisiin kuuluu kuitenkin se, että palvelu julkaistaan mahdollisimman nopeasti loppukäyttäjien käyttöön, vaikka hieman keskeneräisenäkin. Palvelun ominaisuuksia päivitetään sitten säännöllisesti pienissä erissä, esim. muutama uusi piirre kerran viikossa tai kerran kuussa. Tällöin tulee varmistettua, että palvelulle on oikeasti tilausta ja palvelun lisäpiirteitä voidaan myös kehittää "käyttäjäohjautuvasti," esim. käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Perinteisessä palvelu-/sovelluskehityksessä uudet piirteet on julkaistu loppukäyttäjille isompien harvemmin tehtävien versiopäivitysten yhteydessä.

Laitan palvelun kehittäjille palautetta havaitsemistani kehitysehdotuksista ja ehkä tarvittavat lisäpiirteet saadaan jossakin vaiheessa käyttöön.

Helsingin monet kasvot

Kävimme maanantaina Markuksen kanssa Länsi-Helsingin "saaristorengaslenkillä": Lauttasaari - Hietaniemi - Munkkiniemi - Kuusisaari - Lehtisaari - Kaskisaari - Lauttasaari. Matkalla ajettiin tuttuun tapaan kaikki reitin varrelta löydetyt maastopolut, joita itse asiassa on yllättävän paljon.

Ilta alkoi jo hämärtyä Lauttasaaren länsi- ja eteläosan rantapolkuja ajaessamme ja sen seurauksena rannoilla ei ollut enää juurikaan muita ulkoilijoita. Vattuniemessä eteläisimmät polut kulkevat lähes vesirajassa ja täytyy sanoa, että niitä polkuja ajaessamme ja vieressä avautuvaa saaristomaisemaa ihastellessamme oli hankala mieltää olevansa kaupungissa ja vieläpä linnun tietä muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

Eilen kävimme Kimmon kanssa "Kivikon lenkillä": Kontula - Kivikko - Hallainvuori - Herttoniemi - Kulosaari - Keskusta - Lauttasaari. Pimenevä ilta pääsi taas yllättämään heti viimeisten maasto-osuuksien jälkeen ja ajelin Herttoniemestä Lauttasaareen Kauppatorin, Espan, Hietalahden ja Ruoholahden kautta. Matkalla sain ihastella kaupungin maisemia yövalaistuksessa.

Molemmilla alkuviikon lenkeillä pääsi ihastelemaan hienoja iltaisia maisemia: maanantaina Helsingin "saaristomaisemia" ja tiistaina Helsingin "kaupunkimaisemia". Molemmat ovat omalla tavallaan hienoja ja elämyksellisiä nähtävyyksiä, etenkin pimeinä syysiltoina.

Monien muiden seikkojen ohella pyöräilyssä on se hieno piirre, että lenkeillä tulee yleensä ajettua eripuolilla kaupunkia ja samalla tulee nähtyä sekä koettua asioita, jotka jäisivät muuten väliin.

tiistai 11. syyskuuta 2007

Tonni tuli täyteen

Olen pitänyt ajopäiväkirjaa 13.6. alkaen. Syynä ajopäiväkirjaan on työpaikan pyöräkerhon kilometrikilpailu, jossa maantiepyöräilijät ja pitkää työmatkaa ajavat pyöräilijät näyttävät vetävän pisimmän korren. Kilpailupisteet lasketaan kertomalla kunkin ajosuorituksen kilometrit pyöräilylajin mukaisella kertoimella (työmatkapyöräilyssä on paras kerroin).

Eilen tuli viimeinkin 1000 km täyteen. 1000 km ei ole paljon mutta se on ihan kohtuullinen määrä huomioiden: 3 vk kesäloman, jonka aikana en pyöräillyt, koska loma meni matkaillessa; loman jälkeiset menot, jotka estivät lähes kokonaan pitkät viikonloppulenkit; lyhyen työmatkan (2 x 5 km) ja harrastamani pyöräilylajit.

Kyllähän tuossa on vähän selittelyn makua, myönnetään mutta "kuntopyörällä" ajettu 40 km pituinen enskalenkki vastaa varmasti rasittavuudeltaan ja ajoajaltaan reilun 100 km maantielenkkiä.

Laskeskelin, että kolmen viikon kesäloman pois lukien 13.6. - 11.9. välisellä ajalla on 77 päivää, eli ajokilometrejä on tullut keskimäärin 13,2 km / päivä (1013 / 77). Kesän ja alkusyksyn kiireiden hellitettyä loppuvuodesta tulee toivottavasti ajokilometrejä enenevässä määrin, kunhan vaan kelit suosivat työmatkapyöräilyä. Loppuvuoden aikana pitäisi siis saada kasaan vielä ainakin toinen tonni.

Kokemuksia sikalaakerista

Olen nyt käyttänyt kolmen vuoden ajan ympärivuotisesti sikalaakeria (FSA The Pig):


(Kuva: www.fullspeedahead.com)

Keskustelupalstoilta (Fillarilehden keskustelu ja Ridefeen foorumi) lukemieni kommenttien perusteella olin aluksi erittäin skeptinen laakerin toimivuuden ja etenkin pitkän aikavälin toimivuuden suhteen.

Lukemani kommentit osoittautuivat kuitenkin vääriksi. Olen huoltanut ohjainlaakerin kerran vuodessa. Huollon yhteydessä olen puhdistanut laakerit vanhasta vaseliinista ja kasauksen yhteydessä olen laittanut ohjainlaakerin (ylä- ja alapuolen laakerit) täyteen laadukasta laakereihin tarkoitettua vaseliinia. Laakerin avoimesta ratkaisusta (irtokuulat kuulakehän kanssa) huolimatta laakeri on ollut vuosittaisen huollon yhteydessä yllättävän hyvässä kunnossa. Vaseliinit ovat pysyneet hyvin sisässä ja laakereihin ei ole päässyt juurikaan likaa tai kosteutta.

Ajan maastolenkkejä ympärivuotisesti 2-4 kertaa viikossa, joten pyörä saa ulkoilutusta niin kesähelteissä, kuin talvipakkasissakin. Pesen pyörän kuitenkin aika harvoin ja pyrin silloinkin välttämään veden joutumista ohjainlaakeriin (en suihkuta koskaan vettä kohtisuoraan laakereita kohti). Laakeri on toiminut koko käyttöaikansa erittäin herkästi ja oikea "kireys" on todella helppo löytää: paketti tiukasti kasaan headlock:n avulla ja sen tarkempaa säätöä ei tarvita.

Palstoilla törmäämieni kommenttien perusteella sikalaakerin huonot kokemukset johtuvat usein siitä, että laakeri on kasattu väärin ja täytyy kyllä sanoa, etten ihmettele sitä yhtään. Olen joutunut itsekin miettimään jokaisen laakerihuollon yhteydessä erittäin tarkasti, että osat tulee kasattua oikeassa järjestyksessä ja oikein päin. Onneksi laakerikehien oikean suunnan voi tarkastaa FSA:n sivuilta löytyvästä asennusohjeesta. En laita tähän suoraa linkkiä asennusohjeeseen, koska linkki ei toiminut :)

Sikalaakerin huonona puolena on mielestäni se, että sen voi kasata melko helposti väärin ja huollon yhteydessä täytyy olla erittäin tarkkana, ettei hävitä laakerikuulia. Avoimen ratkaisun takia laakeri on kuitenkin erittäin helppo huoltaa hyvin. Suojattuihin laakereihin, joita käytetään yleensä kalliimmissa ohjainlaakereissa, ei pääse huollon yhteydessä käsiksi. Eli jos kosteus pääsee puraisemaan suojattuja laakereita, on ainoana vaihtoehtona uusien laakereiden tai kokonaan uuden ohjainlaakerin hankinta. Yksi sikalaakerin kiistaton hyvä puoli on myös halpa hinta.

maanantai 10. syyskuuta 2007

Kova työ palkitaan

Viikonloppu tuli ahkeroitua pyöräremontin parissa sormet vereslihalla mutta se kyllä palkittiin tämän päivän lenkillä. Pyörä oli putsauksen, voitelun ja kuluneiden osien vaihdon jälkeen todella hiljainen ajettava:

Uudet Continentalin Dieselit suorastaan liimautuivat kallioihin ja pitoa löytyi vähintäänkin riittävästi.

Mountain Bikin UK:n korruptiolahjatkin tuli otettua nyt hyötykäyttöön:


Aikaisemmat tupit olivat jo todella kuluneessa kunnossa ja yhden lenkin kokemuksella uudet tupit vaikuttivat todella toimivilta. "Liimasin" tupit tankoon hiuslakalla (yleisesti tunnettu kikka) ja se toimi todella hyvin. Tupit täytyy varmaan leikata puukolla irti sitten, kun on vaihdon aika :)


Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin miten lähellä takavaihtaja on takajousituksen taaimmaista niveltä. Kuvassakin näkyvällä takavaihtajan pehmustekumilla on siis erittäin tärkeä merkitys.


Sunracen voimansiirto (takapakka ja ketjut) toimi todella hyvin: ketjut olivat hiljaiset ja vaihtaminen toimi smoothisti. Huomasin voimansiirtoa päivittäessäni että seuraavan voimansiirtouudistuksen yhteydessä voi olla aika kampien ja keskiön vaihtoon. Olisikohan sitten sopiva hetki siirtyä kahteen eturattaaseen ja kahdelle rattaalle suunniteltuun ohjuriin?