Pyöräilijän asema liikenteessä on aika turvaton

Kävin eilen illalla ajamassa ulkoiluteitä pitkin kuntoilulenkin. Seurasaarentiellä Paciuksenkadulta alkavan alamäen

View Larger Map
lopulla sattui aika yllättävä tilanne. Tietä vastaan tullut auto yritti ajaa minun päälle.

Näin jo kaukaa, että auto ajoi keskellä tietä. Itse rullailin mäkeä alas oman kaistan oikeassa laidassa. Aluksi ajattelin, että auton kuljettaja vaan oikaisi mutkan suoraksi mutta sitten auto muutti kurssin kohti minua ja tuli siis käytännössä väärää kaistaa suoraan vastaan. Auton lähestyessä kuski painoi vielä vimmatusti tööttiä. Onnistuin karvaamaan pyörän katukiveyksen yli jalkakäytävälle ja vältyin viime hetkellä kohtalokkaalta nokkakolarilta. Onneksi tie ei ollut jäässä ja pääsin kohtuullisesta nopeudesta huolimatta jalkakäytävälle "suojaan".

Seurasaarentien loppumatkan ajoin kaiken varalta jalkakäytävällä, vaikka siellä pyöräily ei olekaan sallittua. Seurasaarentie on sen verran kapea, etten olisi välttämättä ehtinyt pakoon ajotieltä, jos samainen autonkuljettaja olisi päättänyt tehdä U-käännöksen Paciuksen kadun risteyksessä ja yllättää minut takaapäin.

Yritin miettiä mahdollisia syitä tuolle tempaukselle. Ensimmäisenä mieleen tuli, että:

• auton kuljettaja tuntee suunnatonta vihaa pyöräilijöitä kohtaan ja päätti päästää yhden päiviltä tai
• pyöräni heikkotehoinen ledivalo "sokaisi autoilijan" ja kyseessä oli kostoisku tai
• auton kuljettaja oli huumeissa / kännissä tai
• ratin takana oli nuori tai leikkimielinen kuljettaja, joka teki tuollaisen tempauksen ihan läbällä

Suljin heiti pois mahdollisuuden siitä, että autoilija olisi voinut häiriintyä pyöräni huomiovalosta. Kahdella sormiparistolla toimivan pienen ledivalon teho kun ei tahdo riittää edes siihen, että sen valossa voisi ajaa kävelyvauhtia pimeällä ulkoilutiellä. Kyseinen valo siis palvelee ihan puhtaasti huomiovalon virassa.

Toisekseen autolija "aloitti" hyökkäyksen jo noin 50 m päästä, eli se oli hyvin suunniteltu teko. Vahvin arvaukseni siis on, että kyseinen kanssaliikkuja yksinkertaisesti tunsi suunnatonta vihaa kohtaamaansa tuntematonta pyöräilijää kohtaan tai sitten halusi kanavoida esim. parisuhteessaan kohtaamansa turhautuneisuuden johonkin ulkopuoliseen, jonka sattumanvarainen kohde minä olin tuolla hetkellä.

Pyöräilijät eivät siis ole turvassa autotiellä, koska siellä voi joutua murhanhimoisen autoilijan yliajamaksi (tämä ei nimittäin ollut ensimmäinen läheltä piti tilanne...). Ja kuten Tampereella syksyllä sattunut tilanne osoittaa, eivät pyöräilijät ole aina turvassa jalkakäytävällä tai pyörätielläkään, koska sieltä saattaa päätyä ohi kulkevan auton kitaan jonkun vihamielisen jalankulkijan tuuppaamana. Urbaanissa ympäristössä liikuttaessa täytyy siis olla vielä tarkempanan, kuin metsissä puiden välissä kaahailtaessa.